30 päivää!
Moikka!
Lähtö häämöttää jo 30 päivän päässä, ja ihmettelen, että mihin aika oikein meni. Vasta hetki sitten jännitin, kun lähtöön oli enää 100 päivää. Jos aika menee näin nopeasti Suomessa, niin kuinka nopeasti se kuluukaan vaihdossa, kun kaikki on ihan uutta ja jännittävää.
Mitä lähemmäs lähtö tulee sitä innostuneemmaksi muutun! Paljon hommaa on kuitenkin tiedossa, koska pitäisi miettiä mitä vaatteita ottaa mukaan, täyttää pari lappua, miettiä tuliaisia isäntäperheelle ja järjestää läksiäiset.
Kuten suurin osa kavereistani tietää, olen kova jännittämään ja stressaamaan asioista etukäteen. Tahdon myös usein tietää, mitä tehdään ja haluankin usein varmistaa asiat moneen kertaan. Vaihtoon lähteminen on siis iso askel siinä, että aina ei voi tietää mitä tapahtuu, missä ollaan seuraavana päivänä tai kuinka monta kilometria on kotoa kauppaan. Silti tällä hetkellä vaihtoon lähteminen ei jännitä tai stressaa (ainakaan vielä). Sain jo etukäteen tutustua ihanaan isäntäperheeseeni, josta kirjoitan myöhemmin oman postauksen. Olen nähnyt myös paljon kuvia heidän talostaan, sekä kaupungista jossa asun. Myös perhe ja ystävät ovat hälventäneet ”pelkoa” vaihtoon lähtemisestä. He ovat aina kannustaneet ja tsempanneet, kun on tuntunut, että pelottaa liikaa tai silloin, jos stressi on ollut liian suurta.
Mitä lähempänä lähtö on, sitä suurempi on kiire nähdä kavereita sekä sukulaisia. En kuitenkaan jaksa tästäkään stressata, kaverit ja ystävät pysyvät, vaikka kohta en nää heitä yhteentoista kuukauteen.
Pakkaaminenkin pitäisi aloittaa. Jäljellä on myös muutamia lääkärikäyntejä, joita on kyllä tullut koettua tässä vuoden aikana. On koettu keuhkoröntgen, sekä normaalit lääkärintarkastukset ja rokotukset. Näihin viimeisiin päiviin mahtuu hurjasti hommaa, mutta myös rentoutumista ja Suomesta nauttimista.
Enää 30 päivää, ja alkaa seikkailu, joka varmasti on upea, mutta myös vaikea. Sitä odotellessa siis!
- Sanni
Lähtö häämöttää jo 30 päivän päässä, ja ihmettelen, että mihin aika oikein meni. Vasta hetki sitten jännitin, kun lähtöön oli enää 100 päivää. Jos aika menee näin nopeasti Suomessa, niin kuinka nopeasti se kuluukaan vaihdossa, kun kaikki on ihan uutta ja jännittävää.
Mitä lähemmäs lähtö tulee sitä innostuneemmaksi muutun! Paljon hommaa on kuitenkin tiedossa, koska pitäisi miettiä mitä vaatteita ottaa mukaan, täyttää pari lappua, miettiä tuliaisia isäntäperheelle ja järjestää läksiäiset.
Kuten suurin osa kavereistani tietää, olen kova jännittämään ja stressaamaan asioista etukäteen. Tahdon myös usein tietää, mitä tehdään ja haluankin usein varmistaa asiat moneen kertaan. Vaihtoon lähteminen on siis iso askel siinä, että aina ei voi tietää mitä tapahtuu, missä ollaan seuraavana päivänä tai kuinka monta kilometria on kotoa kauppaan. Silti tällä hetkellä vaihtoon lähteminen ei jännitä tai stressaa (ainakaan vielä). Sain jo etukäteen tutustua ihanaan isäntäperheeseeni, josta kirjoitan myöhemmin oman postauksen. Olen nähnyt myös paljon kuvia heidän talostaan, sekä kaupungista jossa asun. Myös perhe ja ystävät ovat hälventäneet ”pelkoa” vaihtoon lähtemisestä. He ovat aina kannustaneet ja tsempanneet, kun on tuntunut, että pelottaa liikaa tai silloin, jos stressi on ollut liian suurta.
Mitä lähempänä lähtö on, sitä suurempi on kiire nähdä kavereita sekä sukulaisia. En kuitenkaan jaksa tästäkään stressata, kaverit ja ystävät pysyvät, vaikka kohta en nää heitä yhteentoista kuukauteen.
Pakkaaminenkin pitäisi aloittaa. Jäljellä on myös muutamia lääkärikäyntejä, joita on kyllä tullut koettua tässä vuoden aikana. On koettu keuhkoröntgen, sekä normaalit lääkärintarkastukset ja rokotukset. Näihin viimeisiin päiviin mahtuu hurjasti hommaa, mutta myös rentoutumista ja Suomesta nauttimista.
Enää 30 päivää, ja alkaa seikkailu, joka varmasti on upea, mutta myös vaikea. Sitä odotellessa siis!
- Sanni
Kommentit
Lähetä kommentti