Kuulumisia

Moikka!

Ajattelin nyt kertoa hieman viikon kuulumisia. Tänään maanantaina 3.9.2018 on Labor Day, eli vapaapäivä suurimmalle osalle amerikkalaisia. Olimme jo eilen juhlistamassa Labor Dayta syömällä yhdessä suvun kanssa. Perinteisesti ruokana on hampurilaisia, hot dogeja, maissia ja salaatteja. Nämä olivat myös meidän ruokalistallamme.

Viikko on ollut vauhdikas ja sää on kuin morsian. Tykkään saunoa, mutta en tykkää olla ilmastossa, joka muistuttaa saunaa 24/7. Michiganissa sää on siis lämmin ja aurinkoinen, mutta myös hyvin kostea, joka tekee ulkona olemisesta hieman tukalaa.

Olen tavannut viime viikolla mm. yhteyshenkilöni, joka hätätilanteissa pitää minusta huolen, jos hostperheeni ei siihen jostain syystä pysty. Hän on myös henkilö, jolta voin kysyä apua, mikäli jokin asia huolestuttaa. Hän oli aivan ihana, hieman vanhempi nainen, jonka tapasin tiistaina 28.8.2018. Hän tuli vierailulle kotiimme, ja juttelimme 2,5 tuntia. Hän oli siis hyvin puhelias, ja mikäs siinä.
Sain häneltä lahjaksi huivin, päiväkirjan ja erilaisia kiitoskortteja. Tapaamme jatkossa joka kuukausi.


Keskiviikko 29.8.2018





Keskiviikkona pääsin Davidin mukaan töihin. Hän työskentelee lääkärinä Detroitissa. Lähdimme aamulle 6.30 töihin, ja olin aivan super väsynyt. Piristyin kuitenkin matkalla. Ajoimme läheltä jokea, jonka toisella puolella on Kanada. Näin siis kanadalaisia puita. Saavuimme Davidin työpaikalle seitsemän aikoihin. Hän aloitti työskentelynsä potilaspapereiden parissa, ja minä aloitin lukemaan kirjaa.



Päiväni kului lukiessa, mutta aina välillä sain tehdä kyselyn Davidin potilaille. Se oli mielenkiintoista, ja sain päivääni jotakin tekemistä.

Perjantai 31.8.2018


Lähdimme myös perjantaina Detroitiin tällä kertaa vierailemaan Henry Ford -sairaalassa, jossa David aina välillä työskentelee.


Vierailimme hänen potilaansa luona, ja juttelimme ja piristimme hänen päiväänsä. Tämän jälkeen sain kierroksen sairaalassa. Vierailimme mm. keskosten, vaikeasti vammautuneiden, sekä muiden potilaiden luona. Kävimme myös lääkäriksi opiskelevien tunnilla nopeasti. Sairaala oli iso, ja jos olisin ollut siellä yksin, olisin varmaankin eksynyt.



Tämän jälkeen lähdimme hostäitini Dawnin työpaikalle. Hän työskentelee jossakin Michiganin osavaltion rakennuksessa lakijuttujen parissa. Rakennus oli suuri, ja astuimme sisään kullatuista ovista valtavaan aulaan, jossa meitä vastassa oli turvamiesten joukko. Allekirjoitimme vieraslaput ja näytimme henkilöllisyystodistukset, jonka jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa. Menimme Dawnin toimistoon. Sitä ennen kuljimme kuitenkin metallinpaljastimen läpi. Käytävät siinä rakennuksessa olivat aivan valtavat. Niissä mahtuu ajamaan autolla, koska rakennus oli ennen Henry Fordin autotehtaan käytössä.



Illalla lähdimme Rosien, Sammyn ja Sophien kanssa rannalle uimaan. Kävimme sitä ennen ostamassa pitsaa ja muuta syötävää. Vietimme rannalla n. 3 tuntia syöden, uiden ja jutellen. Valitettavasti lokit olivat myös innoissaan ruuastamme, joten emme saaneet hetken rauhaa niiltä. Välillä lokit vain kävelivät lähelle ja yrittivät ottaa ruokaa melkein kädestä.



Illan viiletessä päätimme, että nyt olisi hyvä aika lähteä. Päätimme ennen kotiin menemistä käydä vaihtamassa märät uikkarit kuiviin vaatteisiin. Lähdimme taivaltamaan pukukopeille. Sinne päästyämme tajusimme, että pukuhuoneet oli lukittu, ja koko ranta sulkeutunut. Olimme olleet niin keskittyneitä uimiseen, ettemme edes huomanneet, että ihmiset olivat alkaneet lähteä. Lähdimme sitten etsimään vessaa, että jos olisi edes jokin paikka, jossa vaihtaa vaatteet. Kaikki vessat olivat lukossa. Tämän rankan kokemuksen jälkeen löysimme kuitenkin vähän matkan päästä vessan, joka oli onneksi auki ja saimme kuivaa päälle.

Viikko oli siis vauhdikas, ja tapahtumarikas. Tänään lähdemme juhlimaan yhdet häät, mutta sieltä laitan kuvia sitten myöhemmin!

Huomenna alkaa koulu, joten tämä on virallisesti kesän viimeinen päivä!

- Sanni

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koti kolibrien kanssa

Michigan

Ensimmäinen kouluviikko